Perjantaina siis lähdin töistä suoraan Kristiinan luo Kaunissaareen Sipoon edustalle. Vuosaaresta lähti yhteysalus ja tunnin putputuksen jälkeen rantauduimme Kaunissaareen, tosin matkan varrella oli pysähdys Musta hevonen -saaressa, sinne jäi osa porukasta. Kelit olivat suotuisat lukuun ottamatta lauantain paria sadekuuroa. Lauantaina oli saaren saunassa yhteissauna, ensin oli meidän naisten vuoro ja oli niin ihanaa peseytyä kunnolla. Saaren viihtyisässä ravintolassa (joka oli uudistunut) söin Kristiinan tarjoaman ihanan katkarapuleivän, nami! Siellä oli illalla sikajuhlat, mutta meillä oli ihan omat sellaiset, söimme herkkuaterian joka sisälsi keitettyjä perunoita, porsaanpihviä ja suussa sulavaa torvisienimuhennosta (johon Kristiina kävi äkkiä poimimassa torvareita). Jälkiruoaksi/iltapalaksi saimme herkkulettuja, joita Kristiina paistoi meille kaikille paikalla oleville :D Ja täytyy sanoa, etten oo koskaan syönyt yhtä hyviä lettuja....sori vaan äitsykkä ;) Ja eihän kässäjuttuja voi unohtaa, Kristiina teki niitä ihan järkyttävän vaikeita pitsijuttuja mihin mun hermot ei ikinä riittäisi. Sainkin ihanan perhoskirjanmerkin....jahas, siitä jäikin näköjään kuva ottamatta...voi tätä mun päätä! Niin ja mä tietty neuloin...sukkaa ja lapasta. Tänään käytiin sienimetsällä ja voi pojat sitä saalista! En oo moneen vuoteen saanut mustia torvisieniä!!! Nyt on vähän tympeä fiilis kun tämä ihanuus loppui, huomenna taas paluu arkeen ja töihin, plääh. No kai se arki alkaa siitä taas luistaa vaikkei nyt siltä tunnukaan. Aika vaan loppuu saaressa aina kesken, sehän on todettu ennenkin. Kiitos valtavasti ihanasta viikonlopusta Kristiina <3

Yhteysalus

Näkymä merelle Kristiinan"kesämökiltä".

Nämä sukat tulee m-u-l-l-e, lanka loppui karvan vaille kesken, mutta ovat jo valmistuneet kotona illan aikana ;) Lankana Laurilan Kainuunharmas sukkalanka. Huomaa Kristiinan pirtsakka huovutettu istuinalusta, siinä ei peppu palellut :)

Torvareita!

Tänään iltapäivällä alkoi kuulua kurkien koilotusta ja hetken päästä ylitsemme lensi 13 kurjen aura. Oli se upeaa katseltavaa,

vaikka aika haikeaa. Kesä alkaa olla väistämättä ohi ja linnut palaavat etelään...